Intohimona Skräppäys tapahtumasta selvitty hengissä
Viikonloppuna meni todella hyvin ja hyvässä seurassa Ikaalisten kylpylässä Intohimona Skräppäys tapahtuman merkeissä. Viikonloppuna tuli nukuttua aivan liian vähän, mutta hyvä seura ja ihana tekeminen korvasi kaiken sen yöunen, mitä tuli velkaa.
Lähdin lauantai-aamuna TODELLA hyvässä seurassa kohti Ikaalisia kun IHANA Anne tuli minua noutamaan. Matka meni hyvin ja voi sitä naurun määrää, mikä meidän autosta lähti. Sain Annelta heti autoon noustuani tehtävän eli minulle annettiin kartta käteen ja pyydettiin sitten lukemaan sitä ja kertomaan aina mihin pitää mennä. Sanoin Annelle, että meillä on Heinin kanssa aina ollut sellainen tapa, että aina ajetaan suoraan eteenpäin ja välillä käännytään oikealle. Ihmeellisintä oli se, että melkein koko matkan mentiin tällä Heinin kanssa oppimalla systeemillä ja perille päästiin. Annelle kyllä kerroin heti alkuunsa, että mä en ole oikeasti ihan kauhean hyvä kartanlukija, sen verran hauskoja kokemuksia on tuosta mun navigaattorina toimimisesta. Eli tämä navigaattori toimii vähän huonolla ohjelmalla. Onneksi Anne aina itse tajusi kääntyä sinne mini piti. Muistin kyllä sanoa aina sen jälkeen, että JOO tämä oli juuri se suunta mihin sun pitkin kääntyä ja sitten taas naurettiin ja kovaa.
No päästiin kyllä ihan hyvin ja suunnitellusti perille. Perillä oltiin juuri sopivasti varmaan 5 minuuttia ennen kuin myymälät avasivat ovensa.
Kauheasti ei tullut kuvia otettua, kun jostain syystä mulla ei ollut aikaa. Mutta tässä muutamia otoksia, tässä minun ihanaiset ystäväni, joiden kanssa minun oli ilo jakaa pöytäseurani eli Calle ja Maissi... tytöt teitte viikonlopustani ihanan. Ilman teitä minulla olisi ollut paljon tylsempää ;)

Naapuripöydässä lauantaina oli Pammu ja Meiju.... väkisin jouduin heidän kanssa heittämään vähän vitsiä ja sen myötä siis joutui ihan pakosti pikkusen nauramaan. Mä en tajua, että mikä siinä on, että teidän kanssa ei vaan kerta kaikkiaan voi olla vakavana. Taustalla "vanha" ystäväni Manssu ajoilta, jolloin kuviopapereista ei ollut vielä tietoakaan ja meillä oli mielettömän ihana Yahoon ryhmä netissä, jossa oli samanhenkisiä ihmisiä (tämä oli aikaa ennen blogeja ja muita käsityöfoorumeita):

Tässä Kaarina ja Anne... voi vitsi kun mä saan nauraa teidän kanssanne... Mieletöntä huumorintajua. Itse kun olen vähän tällainen tosikko, niin kiva, että teiltä irtoaa aina jotain vitsiä:

Vaikka Taava ja Riiviö istuivatkin ihan toisella puolella salia kuin minä siis molemmat istuimme laitimmaisissa nurkissa katsottuna toisistamme... niin silti minä välillä ihan oikeasti kuulin Taavan äänen aika voimakkaana ;)

Tässä vähän yleiskuvaa siitä puolesta, missä oli nämä työpöydät, tässä vaiheessa oli myyjien puoleinen väliverho laskettu ja me keskityimme siis tässä vaiheessa siihen tärkeimpään eli tekemiseen.

Tässä kuvaa koko salista, tuolla taaimmaisessa osassa oli myyjät ja tässä etualalla olevassa tilassa skräppääjät ja kortin tekijät:

Nauratti ihan oikeasti kun esimerkiksi Fiskarsin Anne kysyi multa nauraen, että "Maiju, miksi sä yleensäkin otit itsellesi pöydän, kun sä et edes viihdy siellä pöydän ääressä"... No tosi asia oli se, että pitihän mun ottaa pöytä, että mulla oli joku kiinnekohta, mihin saan kannettua kaikki ne tavarat, jotka lähti tuolta myyjiltä mun mukaani. Kyllä mä saman suuntaisia kommentteja sain itse asiassa aika monelta muultakin. Mummelia nauratti kun mä jossain vaiheessa sanoin tohkeissani, että "ei nyt mun täytyy lähteä tekemään haastekorttia". Sitten kului varmaan 2 tuntia ennen kuin kuitenkaan olin siellä pöytäni ääressä sitä korttia tekemässä.
Paikka oli ainakin minun mielestäni nappivalinta. Askartelijoiden kannalta tilaa oli riittävästi ja kauppiaat sopivan lähellä. Nyt ei tullut oikein kuvia napattua kauppiaista, mutta ehkä ensi kerralla sitten.
Nyt lähden kuvaamaan mun pieniä ostoksia. Voi mitä ihania uutuuksia olikaan tuonne tullut. Niistä sitten lisää postausten muodossa, kunhan niitä pääsee kokeilemaan.
Miralle ja Annalle superkiitokset. Tämä tilaisuus oli kymppi. Seuraavaa odotellassa ja sehän on nopeammin kuin kukaan osaa odottakaan.
Maiju














KIITOS hyvästä seurasta!!
Törmäillään taas!
Selitin juuri Englannin reissulla Fiskarsin Annelle sitä, että me ollaan pommitettu aikoinaan ihan kauheasti Fiskarsia, että oltaisiin saatu näitä Fiskarsin tuotteita myös Suomeen myyntiin... ja saatinhaan me lopulta. Muistan vieläkin sen ilon päivän kun mun sähköpostiini vastattiin, etä tulossa on ;))