Olkapäästä välillä
Mun blogin pito on nykyisin vain olkapäätä ja ostoksia :o), mutta ei elämässä tällä hetkellä kauheasti muuta tapahdu (ja sitten tuota painonhallintaa, mutta se on toisessa blogissa).
Lauantai-iltana oltiin lähdössä kotiin äidin luota, no Laku pyöri tapansa mukaan jaloissa. Jossain vaiheessa se olikin niin lähellä, että astuin pienen tassun päälle talvikengilläni. Laku vingahti ja minä säikähdin niin, että käsi vaan heilahti. Hitsi kun sattui leikattuun käteen. Seuraava yö olikin sitten aika pitkälti valvomista ja koitin hyvää asentoa kädelle. Eilen sitten keksin, että laitan kantositeen käteen ja sillä sainkin sen kivun rahoittumaan. Viime yö menikin ihan hyvin, vaikka etukäteen vähän stressasin, että miten menee. Sain suhteellisen hyvin nukuttua.
Tämä käden toipuminen on todella ala- ja ylämäkeä. Välillä on todella hyviä päiviä ja öitä ja sitten taas todella pahoja.
Tästä taas opimme, että saa olla todella varovainen tekemisissään ja liikkeissään, koska pienikin virheliike kostautuu. Eipä tässä taas muuta tällä erää.
Maiju











Pari kertaa olen meinannut varovaisuudestakin huolimatta liukastua niin, että jalat ovat vaan meinanneet mennä alta. Malmin asemalla olen monesti kironnut, että siellä ei huolehdita ollenkaan noista asemalaiturialueista. Siellä meinasi jalat lähteä alta vielä siinä vaiheessa kun käsi oli kantositeessä. Olisi tullut kallis lasku huoltoyhtiölle, joka vastaa noista lauturialueista.
Joten edelleenkin kieli keskellä suuta yritän liikkua ulkona :o)
Maiju
Pitäisi löytää malli, joka pysyy myös pienissä kengissä.
Maiju